Päivittäinen ravinto Vanha testamentti 2
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Yksjyvävehnä on varhaisin tunnettu vehnälajike

 

 

 

Päivittäinen ravinto Vanha testamentti 2

Emmervehnä, jossa on kaksi jyvää.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Leipävehnä, joka tuotti runsaamman sadon kuin edeltäjänsä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vehnät

Vehnää tiedetään ihmisten alkaneen viljellä n. 10 000 eKr.

Muinaisessa Lähi-Idässä vehnä oli vaativa viljeltävä. Sen satokausi oli pitkä, se vaatii ravinteikkaan savisen maan kasvaakseen ja vettä. Siksi sitä pystyttiin muinaisessa Israelissa viljelemään Välimeren rannikolla, Isreelin ja Betsheanin laaksoissa ja Jordanin laakson pohjois-osissa.

Kaikki alla lueteltvat vehnälajikkeet ovat syntyneet muinaisessa Lähi-Idässä.

Yksjyvävehnä

Yksjyvävehnä on varhaisin tunnettu ja viljelty vehnälajike. Se on vaatimaton viljakasvi, josta jyvät irtoavat helposti.

Emmervehnä 

Emmervehnä jyviä on kaksi, mutta siitäkin saatava sato on niukkaa.

Leipävehnä

Leipävehnässä jyviä on kuusi, joten siitä saatava sato on huomattavasti suurempi kuin yksjyvävehnästä tai emmervehnästä. Se lienee syntynyt 6.vuosituhannella.

Sillä on muihin vehnämuotoihin verrattuna erinomaisia ominaisuuksia, joista merkittävin on leivontakelpoisuus. Se sisältään eniten gluteiinia eli sitkoainetta, joka kuohkeuttaa leivän. Vehnällä on myös korkea ravintoarvo. ( lähde: Luke viljelyhistoria)