Häät

Avioliittoon vihkiminen

"Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä." (1. Kor. 13:4)
Avioliittoon vihkimisessä keskeistä on siunauksen pyytäminen. Vihittävät jättävät toinen toisensa ja yhteisen liittonsa Jumalan huolenpitoon. Seurakunta rukoilee Jumalan siunausta avioparille. Liitto ei ole kiinni vain ihmisistä vaan Jumala siunaa yhteistä elämää.

Pappi esittää vihittävälle parille kysymyksen, jonka sanamuoto on tarkkaan harkittu. Pappi kysyy heiltä tahtovatko he ottaa toisensa aviopuolisoiksi ja osoittaa toisilleen uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastamäessä. Puolisot vastaavat ”tahdon” ja ilmaisevat näin tahtonsa rakastaa Jumalan ja läsnäolijoiden kuullen.

Pappi ei liitä vihittäviä yhteen, vaan he itse päättävät ottaa toisensa aviopuolisoiksi. Avioliitto perustuu heidän valintaansa ja päätökseensä. Ilmaistessaan tahtonsa rakastaa toinen toistaan vihittävät sitoutuvat avioliittoon ja siihen, että tekevät parhaansa, jotta kumpikin voisi olla siinä onnellinen.

Merkitys
Kirkollinen avioliittoon vihkiminen on sekä oikeudellinen tapahtuma että pyhä toimitus, jossa pyydetään liitolle Jumalan siunausta. Avioliitto on perheen perusta. Avioliiton solmimisessa vihittävät sitoutuvat toisiinsa julkisesti ja liitto saa yhteiskunnallisen vahvistuksen.
Avioliiton solmimisesta ja purkamisesta sekä puolisoiden oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään avioliittolaissa.

Luomisessa perusta
Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi, ja asetti heidät elämään keskinäisessä yhteydessä ja rakkaudessa. Avioliitto on Jumalan antama tehtävä ja hänen erityisessä suojeluksessaan. Avioliitto on asetettu puolisoiden keskinäistä huolenpitoa ja elämän jatkumista varten. Aviopuolisot saavat iloita toinen toisestaan, he ovat toisilleen lahja.
”He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.” (Matt.19:6)

Kirkollisen vihkimisen edellytykset
Ennen vihkimistä toimitetaan avioliiton esteiden tutkinta. Siten varmistetaan, että avioliitto on lain mukaan sallittu. Esteiden tutkintaa täytyy pyytää vähintään viikkoa ennen vihkipäivää. Jos toinen puolisoista on ulkomaalainen, esteiden selvittely voi kestää viikkoja, joten liikkeellä kannattaa olla hyvissä ajoin etukäteen. Avioon aikovat pyytävät yhdessä avioliiton esteiden tutkintaa joko sulhasen tai morsiamen väestörekisterin pitäjältä. Avioliiton solmimisen esteitä ovat muun muassa alaikäisyys ja voimassa oleva avioliitto. Avioliitto ei ole sallittu läheisten sukulaisten kesken. Eräissä erityistapauksissa avioliittoon tarvitaan oikeusministeriön lupa. Vihkiminen voidaan toimittaa, kun kihlapari on saanut todistuksen avioliiton esteiden tutkinnasta. Todistuksen saa aikaisintaan seitsemäntenä päivänä tutkinnan pyytämisestä, ja se on voimassa neljä kuukautta. Kihlapari antaa todistuksen vihkijälle.
Kirkollisen vihkimisen toimittaa pappi. Vihkimisessä tulee olla läsnä vähintään kaksi todistajaa. Yleisten avioliiton edellytysten lisäksi kirkolliseen vihkimiseen liittyy omat ehtonsa. Evankelis-luterilaisessa kirkossa avioliittoon vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä seurakunnan jäseniä.
Hausjärven seurakunta liittyi 1.1.2020 Tampereen aluekeskusrekisteriin. Tuosta päivämäärästä alkaen Hausjärven seurakunnan osalta avioliiton esteiden tutkinnan suorittaa Tampereen aluekeskusrekisteri, jonne pääsee tämän linkin kautta.

Avioliiton solmiminen eri uskontokuntaan kuuluvan kanssa
Suomen evankelis-luterilaisen kirkkojärjestyksen mukaan kirkollisesti voidaan vihkiä myös sellaiset parit, joista toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai uskontokuntaan. Kristillinen vihkiminen voidaan toimittaa myös silloin, kun toinen kihlakumppaneista kuuluu ulkomailla toimivaan kristilliseen kirkkokuntaan.

Aika ja paikka
Häiden ajankohdasta päättää kihlapari. Suosituimpia hääpäiviä ovat kevät- ja kesälauantait. Vihkitilaisuuden kellonaikaan voi vaikuttaa vihittävien toiveiden lisäksi se, onko kirkossa useampia häätilaisuuksia samana päivänä.
Vihkiminen toimitetaan useimmiten kirkossa. Se voidaan toimittaa myös kodissa, juhlapaikan puutarhassa tai muussa papin kanssa sovittavassa paikassa. Kirkko jumalanpalvelustilana on luonteva paikka vihkitoimitukselle.
Muun vihkipaikan valinnassa on otettava huomioon toimituksen jumalanpalvelusluonne ja kirkollisen vihkimisen erityislaatu. Vähimmäisvaatimuksena on paikkaan rakennettu valkoisella liinalla verhoiltu alttari, jota koristavat kynttilät, kukat ja krusifiksi. Myös polvistumismahdollisuus on suositeltavaa järjestää vihittäville.
Kirkon ja hääpaikan varauksessa kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä. Varsinkin, jos suunnittelee häitä kevät- tai kesälauantaiksi. Kirkon varauksessa kannattaa ottaa yhteys sen seurakunnan kirkkoherranvirastoon, jonka kirkossa vihkiminen on tarkoitus suorittaa.

Virret ja muu musiikki
Tilaisuuden musiikista vastaa kanttori, jonka kanssa siitä on syytä sopia. Kanttori ja vihkivä pappi auttavat myös mielellään virsien ja muun musiikin valinnassa. Vähimmäisvaatimuksena on, että vihkitoimituksessa on ainakin yksi virsi tai vihkilaulu, jotta myös läsnä oleva seurakunta saisi osallistua toimitukseen. Virsikirjan osiosta ”Avioliitto” (virret 238-241) löytyy vihkitilaisuuteen sopivia virsiä. Hääpari voi itse valita virsistä sopivat säkeistöt. Vihkivirsien lisäksi voidaan käyttää vihkilauluja, jotka löytyvät virsikirjan uusimmasta jumalanpalvelusliitteestä (numerot 816 - 824).

Kanttorin kanssa tulee keskustella myös sisääntulo- ja lähtömusiikista. Häämarsseista suosituimpia ovat muun muassa E. Melartinin Prinsessa Ruususen juhlamarssi sekä T. Kuulan ja F. Mendelssohnin häämarssit.

Vihkitoimitukseen voi sisältyä myös muiden kuin kanttorin esittämää musiikkia. Esitettävistä kappaleista on ehdottomasti keskusteltava kanttorin kanssa etukäteen. Musiikin valinnassa tulee ottaa huomioon vihkitoimituksen jumalanpalvelusluonne, eli musiikin tyyli ei saa olla ristiriidassa tilaisuuden hengellisen sisällön kanssa.

Toimituskeskustelu
Ennen avioliittoon vihkimistä tavataan vihkipapin kanssa ja sovitaan käytännön järjestelyistä. Papin kanssa tutustutaan, keskustellaan avioliiton merkityksestä ja käydään läpi vihkimiseen liittyviä asioita. Hänen kanssaan voidaan myös harjoitella toimitusta etukäteen vihkipaikassa.

Tapaamisessa myös varmistetaan, että avioliiton solmimisen ehdot täyttyvät eikä sille ole juridisia esteitä. Toimituskeskustelussa voi olla läsnä muitakin, esimerkiksi bestman ja kaaso tai muita henkilöitä, joilla on jokin tehtävä itse toimituksessa. Vihkipapille kannattaa kertoa omista toiveistaan.

Vihki-ilmoitus ja sukunimen valinta
Papin kanssa sovitaan toimituksessa käytettävän vihkikaavan yksityiskohdista ja täytetään tarvittavia papereita. Vihki-ilmoitus voidaan täyttää soveltuvin osin ja sukunimen valinnasta keskustellaan myös. Pappi allekirjoittaa todistuksen vihkitoimituksen jälkeen.

Sukunimi ilmoitetaan papille ennen vihkimistä. Puolisot voivat ottaa yhteisen sukunimen tai kumpikin voi säilyttää sen nimen, joka hänellä on avioliittoon mennessä. Yhteiseksi sukunimeksi voidaan ottaa nimi, joka miehellä tai vaimolla oli naimattomana ollessaan. Se puoliso, jonka nimi muuttuu, voi käyttää yhteisen nimen edellä nimeä, joka oli hänellä naimattomana ollessaan tai avioliittoon mennessä. Sukunimen valinnassa on hyvä huomata se, että nimi tulee myös yhteisten lasten sukunimeksi.

Nimien ilmoittaminen
Vihkipaikkaa ja –pappia varattaessa kirkkoherranvirastossa päätetään myös siitä, luetaanko vihkiparin avioliittoaikomus ja ilmoitetaanko hääparin nimet seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa ja mahdollisesti lehdessä julkaistavassa kirkollisissa ilmoituksissa. Jos nimien ilmoittamista ei halua, on tärkeää kertoa asiasta seurakuntaan hyvissä ajoin.

Nimien ilmoittamisen ja avioliittoaikomuksen ilmaisun tärkeimpänä tarkoituksena on se, että seurakunta rukoilee jumalanpalveluksessa avioliittoaikomuksen ilmaisseen vihkiparien puolesta. Nimet voidaan ilmoittaa jumalanpalveluksessa seuraavana sunnuntaina avioliiton esteiden tutkinnasta (kuulutus avioliitosta) tai avioliiton solmimista seuraavana sunnuntaina.

Kanttorin tapaaminen
Kanttorin voi tavata erikseen sovittuna aikana. Asioista voi sopia myös puhelimitse, jos yhteistä tapaamisaikaa ei löydy. Hääpari saa kertoa hänelle omista toiveistaan. Kanttori voi myös esitellä hääparille musiikkivaihtoehtoja ja sopivia virsiä.

Vihkitoimituksen kulku
Morsiuspari käy vihkikaavan lävitse yleensä yhdessä papin kanssa toimituskeskustelussa. Vihkitoimituksen kaava löytyy virsikirjan liiteosasta ja kirkollisten toimitusten kirjasta. Vihkiminen voidaan viettää myös morsiusmessuna, jolloin tilaisuus etenee jumalanpalveluksen mukaisesti ja siihen sisältyy myös ehtoollisenvietto.
Vihkitoimitus etenee pääpiirteittäin seuraavasti:

• Johdantomusiikki, häämarssi ja/tai alkuvirsi, hääpari saapuu alttarille
• Alkusiunaus
• Papin johdantosanat
• Hääpsalmi, vapaaehtoinen
• Vihkirukous
• Raamatunluku
• Papin puhe vihittäville
• Vihkiminen:
Kysymykset vihittäville
Sormusrukous
(Sormuslupaukset)
Avioliiton vahvistaminen
Aviopuolisoiden siunaaminen
• Kiitosvirsi, vihkilaulu tai muuta sopivaa musiikkia
• Yhteinen esirukous
• Isä meidän –rukous
• Siunaus ja lähettäminen
• Päätösmusiikki

Seurakunta nousee seisomaan vihittävien tullessa kirkkoon. Toimitus alkaa johdantomusiikilla, esimerkiksi häämarssilla, jonka soidessa vihkipari saapuu alttarille ja polvistuu sen eteen. Vihkiparin tultua alttarille voidaan myös laulaa virsi.

Vihittäviltä kysyttäviksi kysymyksiksi on kaksi vaihtoehtoa:
1. "Kaikkitietävän Jumalan kasvojen edessä ja tämän seurakunnan läsnä ollessa kysyn sinulta, NN, tahdotko ottaa MM:n aviomieheksesi (aviovaimoksesi) ja osoittaa hänelle uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä?"
2. "Jumalan edessä ja tämän seurakunnan läsnä ollessa kysyn sinulta, MM, tahdotko ottaa NN:n aviovaimoksesi (aviomieheksesi), olla hänelle uskollinen ja rakastaa häntä hyvinä ja pahoina päivinä, aina kuolemaan asti?"
Kysymykset korostavat avioliittoa julkisena sitoutumisena. Jumalan ja seurakunnan edessä ilmaistaan tahto rakastaa toista. Kysymysten jälkeen puolison vasemman käden nimettömään pujotetaan sormus liiton ja yhteyden symbolina.

Vihkimisen jälkeen seurakunta sulkee avioparin esirukoukseensa. Kirkollisten toimitusten kirjassa on myös esirukousvaihtoehtoja vihittävien isän tai äidin, sisaruksen, kummin tai ystävän lausuttavaksi. Lopuksi vihkipari kävelee pois kirkosta päätösmusiikin saattelemana, seurakunta seisoo ja hääparia seuraavat ensimmäisinä vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset.

Avioliiton siunaaminen

Kun avioliitto on solmittu siviiliviranomaisen edessä tai muun kuin evankelis-luterilaisen kirkon käytännön mukaisesti ja solmitulle liitolle halutaan siunaus myös evankelis-luterilaisen kirkon perinteen mukaisesti, avioliitto voidaan siunata. Avioliiton siunaaminen muistuttaa pitkälti kirkollista vihkimistä. Merkittävin ero on kysymysten sanamuodossa. Avioliiton siunaamisen kaavassa ei ole sormusrukousta eikä sormuslupauksia. Sormusten vaihtamisen katsotaan kuuluvan avioliittoon vihkimiseen.
Siunaaminen voidaan toimittaa kirkossa tai muualla, sen mukaan kuin pappi ja siunattavat siitä sopivat. Musiikin valinnassa on otettava huomioon toimituksen jumalanpalvelusluonne. Toimituksessa tulee olla ainakin yksi virsi tai vihkilaulu. Musiikista sovitaan kanttorin kanssa.

Avioliiton siunaaminen etenee seuraavasti:
• Johdantomusiikki
• Alkusiunaus
• Johdantosanat
• Psalmi
• Rukous
• Raamatunluku
• Papin puhe siunattaville
• Siunaaminen:
Kysymykset
Aviopuolisoiden siunaaminen
• Virsi
• Yhteinen esirukous
• Isä meidän -rukous
• Siunaus ja lähettäminen
• Päätösmusiikki

Avioliiton siunaamisen voi suorittaa kuka tahansa suomalainen evankelis-luterilainen pappi missä päin maailmaa tahansa, koska avioliiton siunaaminen ei ole juridinen tapahtuma. Siunattaville voidaan antaa todistus avioliiton siunaamisesta.
Avioliiton siunaaminen on yleistä kansainvälisten avioliittojen kohdalla virallisen solmimisen tapahtuessa siviiliviranomaisen edessä. Avioliitolle halutaan juridisen vahvistamisen jälkeen saada molempien puolisoiden kirkkojen siunaukset, ensin toisen ja sitten toisen puolison kotimaassa ao. maan kirkollisen järjestyksen mukaisesti.

Morsiusmessu

Morsiusmessu on vihkijumalanpalvelus, johon sisältyy myös ehtoollisen vietto. Vihkipari ja häävieraat osallistuvat ehtoolliselle.

Morsiusmessu etenee pääpiirteittäin seuraavasti:
• Johdantomusiikki
• Alkusiunaus
• Johdantosanat
• Synnintunnustus
• Synninpäästö
• Psalmi
• (Herra, armahda, vapaaehtoinen)
• (Kunnia ja kiitosvirsi, vapaaehtoinen)
• Rukous
• Raamatunluku, virsi tai vihkilaulu
• Saarna
• Uskontunnustus
• Vihkiminen:
Kysymykset vihittäville
Sormusrukous
(Sormuslupaukset)
Avioliiton vahvistaminen
Aviopuolisoiden siunaaminen
• Virsi
• Yhteinen esirukous
• Uhrivirsi
• Ehtoollisrukous
• Isä meidän –rukous
• Herran rauha, Jumalan karitsa
• Ehtoollisen vietto
• Kiitosrukous
• (Ylistys, vapaaehtoinen)
• Siunaus
• (Lähettäminen, vapaaehtoinen)
• Päätösmusiikki

Vihittävät saapuvat johdantomusiikin aikana alttarin eteen, polvistuvat ja siirtyvät sen jälkeen heille varatuille paikoille kirkon etuosaan. Bestman ja kaaso siirtyvät kirkon etupenkkiin, kun vihkipari on päässyt paikoilleen.