Kaste

Kaste on Kristuksen asettama sakramentti ja kristittynä olemisen perusta. Kasteessa ihmisestä tulee kristitty, sekä kotiseurakuntansa että maailmanlaajuisen kirkon jäsen. Kasteen perustana on Jeesuksen antama kastekäsky.
”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." (Matt.28:18-20).

Suurin osa suomalaisista kastetaan sylilapsina. Tässä seurataan useimpien suurten kristillisten kirkkojen vanhaa perinnettä. Kasteen sakramentissa Jumala kutsuu jokaisen nimeltä omakseen. Tämä armo annetaan kaikille, myös lapsille. Jeesus käski tuomaan lapsia luokseen, koska Jumalan valtakunta kuuluu heidän kaltaisilleen. Vanhemmat tuovat lapsen kasteelle ja rukoilevat yhdessä kummien kanssa hänen puolestaan. Kasteen arvo ei riipu meidän asenteestamme, sillä kaste ja usko ovat Jumalan teko meissä.

Kasteeseen perustuvat myös muut kirkolliset toimitukset: konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen. Kasteessa Jumala ottaa kastettavan suojelukseensa, liittoon kanssaan. Kaste on myös ilon juhla, jossa kiitetään elämän antajaa.

Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät yhdessä hänen huoltajansa. Jos huoltajat eivät yhdessä sovi lapsen uskonnollisesta asemasta, voi lapsen huoltajana toimiva äiti yksin päättää lapsen liittymisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan vuoden kuluessa lapsen syntymästä. Mikäli tuomioistuin on päättänyt huoltajien tehtävistä toisin, noudatetaan ko. päätöstä.

Merkitys
Vanhempana toivomme lapsellemme kaikkein parasta. Kasteessa lapsi saa jotain, minkä vain Jumala voi hänelle lahjoittaa: uskon, armon ja siunauksen. Kasteen lahja kantaa läpi elämän.

Kaste on tärkein kirkollisista toimituksista, ja kirkon jäseneksi voi tulla vain kasteen kautta. Kaste on uskonelämän perusta. Siinä kastettava tulee osalliseksi Jumalan armosta ja rakkaudesta. Jumala vahvistaa kastetun uskoa Pyhän Henkensä avulla. Kaste on aina voimassa. Sen liitto on varma silloinkin, kun oma uskomme horjuu.

Kummit
Kummi on lapsen elämässä tärkeä ihminen, turvallinen aikuinen ja ystävä. Yleensä kummeiksi valitaan vanhempien hyvin tuntemia, läheisiä ystäviä tai sukulaisia. Kummiksi kannattaa kutsua henkilö, joka voi olla mukana lapsen elämässä myös myöhemmin lapsen varttuessa aikuiseksi. Kummille kummina oleminen on paitsi tehtävä myös mahdollisuus erityisen läheiseen ihmissuhteeseen. Kummi on kutsuttu vanhempien rinnalla pitämään huolta lapsesta.

Kastettavalla tulee olla ainakin yksi kummi, joka on joko luterilaisen kirkon tai niin sanotun Porvoon yhteisön jäsenkirkon konfirmoituja jäseniä. Tämän lisäksi kummina voi toimia evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen (lapsikasteen) hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva henkilö, esimerkiksi ortodoksi tai katolilainen. Kirkkoon kuulumaton henkilö ei voi toimia kummina. Toivomme, että ainakin yksi kummeista olisi samaa sukupuolta kastettavan lapsen kanssa.

Avustajana kastetilaisuudessa
Kastetilaisuudessa kummit voivat osallistua toimitukseen avustajina, esimerkiksi lukemalla raamatuntekstin tai osallistumalla lapsen siunaamiseen laittamalla kädet lapsen pään päälle. Kummi voi pitää lasta sylissään tai täyttää kastemaljan. Jos kummit eivät pääse kastetilaisuuteen paikalle, vähintään kahden muun todistajan tulee olla läsnä kastetoimituksessa.

Kummeja ei voi vaihtaa eikä kummeilta ottaa pois tehtäväänsä kastetoimituksen jälkeen. Hyvissä ajoin ennen kastetilaisuutta on varmistettava kummien kirkkoon kuuluminen ja halukkuus tehtävään.

Kummin paras lahja
Kummin paras lahja lapselle on hänelle annettu aika. Kummi kuuntelee ja on kiinnostunut lapsen asioista. Erilaiseksi lahjaksi voi joskus antaa vaikka yhteisen viikonlopun tai retken. Turvallinen suhde syntyy yhdessäolosta. Kummin lahja voi liittyä myös kummin tehtävään hengellisenä kasvattajana. Esimerkiksi lasten Raamattu tai muu hengellinen lastenkirja on hyvä lahja.

Kaste ja opetus
Kasteen perustana on Jeesuksen kastekäsky. Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen kastamisen lisäksi Jeesus kehottaa opettamaan kastettua. Kristillisestä opetuksesta vastaavat kastetun lapsen vanhemmat, kummit ja seurakunta yhdessä. Lapsen vanhempien ja kummien tärkein hengellinen tehtävä on lapsen puolesta rukoileminen. Osa kastetun lapsen kristillistä kasvatusta voivat olla iltarukouksen opettaminen tai kirkossa käyminen. Omalla esimerkillä on tärkeää osoittaa lapselle, että yhdessä elämiseen kuuluvat anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen.

Vanhemmat ovat lapselle korvaamattoman tärkeitä, sillä hän on täysin riippuvainen heistä. Heillä on ratkaisevan suuri merkitys lapsen elämän suunnan muotoutumisessa. Vanhemmat kasvattavat lastaan ja hän kasvattaa vanhempia. Kaikissa perheenne iloissa ja suruissa perhe saatte turvautua taivaallisen Isän läsnäoloon ja huolenpitoon. Kaikessa kasvatustyössä seurakunta tahtoo olla perheiden tukena. Kasteopetuksessa teitä palvelevat seurakunnan eri työmuodot, päiväkerhot, pyhäkoulu, pikkulapsityö, varhaisnuoriso- ja nuorisotyö sekä hyvin keskeisesti rippikoulutyö.


Kastekeskustelu papin kanssa
Ennen kastejuhlaa käydään toimituskeskustelu. Tällöin papin kanssa keskustellaan toimituksen sisällöstä, hoidetaan rekisteröintiin liittyvät paperit ja sovitaan käytännön järjestelyistä.

Pappi sopii ajan kastekeskustelulle, kun vanhemmat ovat ensin ottaneet yhteyden seurakuntaan. Kastava pappi tapaa lapsen vanhemmat tai vanhemman yleensä joko seurakunnan tiloissa tai perheen kotona. Mukana voivat olla myös muu perhe ja tulevat kummit. Kotona tapahtuvassa tapaamisessa ei tarvita mitään erityisiä järjestelyjä.

Vanhemmat saavat kotiin lapsen rekisteröinti-ilmoituksen, joka on väestörekisterikeskuksen esitäytetty lomake. Sairaalasta on lähetetty syntymäilmoitus väestörekisterin pitäjälle, joka lähettää lomakkeen lapsen kotiin. Vanhemmat täyttävät lapsen rekisteröintikaavakkeeseen vanhempia ja kastettavaa lasta koskevat tiedot. Kastava pappi täyttää kastekeskustelun tai viimeistään kasteen yhteydessä kummeja koskevan osion. Mikäli lapsi on syntynyt avoliitossa eläville vanhemmille ja lapsi halutaan kastaa isän sukunimelle, on isyyden tunnustamisasiakirja esitettävä kastavalle papille. Lisätietoja –kohtaan voi merkitä halutaanko lapsen kaste ilmoitettavaksi kirkossa sekä seurakuntauutisissa. Täytetyn kaavakkeen voi palauttaa kastavalle papille toimituskeskustelussa tai viimeistään kastetilaisuudessa.

Keskustelussa tutustutaan molemmin puolin. Papille voi kertoa asioista, joita hän voi käsitellä esimerkiksi kastepuheessa. Papin kanssa sovitaan tilaisuudessa avustavien tehtävät. Toimituksen kulku käydään yhdessä läpi ja valitaan eri osien toteutusvaihtoehdot. Yhdessä mietitään myös kastetilaisuuteen sopivia virsiä ja voidaan harjoitellakin niitä. Paikalliset perinteet ja tavat on hyvä ottaa huomioon kastetilaisuutta suunniteltaessa.

Kasteeseen voidaan liittää kodin siunaaminen. Kastekeskustelussa voikin sopia papin kanssa myös kodin siunaamisesta kastetilaisuuden yhteydessä. Kodille voidaan pyytää siunausta yhdessä koko perheen ja suvun läsnä ollessa. Kodin siunaaminen voidaan toimittaa erillisenä toimituksena kasteen jälkeen tai esirukous kodin puolesta voidaan liittää kastekaavaan.

Seurakuntamme papit tavoittaa parhaiten kirkkoherranvirastosta. Kasteen voi suorittaa myös muun luterilaisen seurakunnan pappi. Tällöin vanhempien tulee sopia hänen kanssaan kaikista käytännön asioista.

Toimituksen kulku
Kastetilaisuuden kulku löytyy virsikirjan lopussa olevasta kastekaavasta ja kirkollisten toimitusten kirjasta. Yksityiskohdista sovitaan kastavan papin kanssa kastekeskustelussa. Kummeilla, isovanhemmilla ja muilla kastejuhlassa läsnä olevilla on mahdollisuus osallistua aktiivisesti toimitukseen.
Vesi kaadetaan kastemaljaan ennen toimituksen alkua. Kastetoimitus tapahtuu kastemaljan äärellä. Siihen asettuvat pappi, kastettava lapsi vanhempineen ja kummeineen. Sylikummille voidaan varata tuoli.
Evankeliumin edellä voi esimerkiksi isovanhempi, kummi tai joku sisaruksista lukea muita sopivia raamatunlukukappaleita. Lasta siunattaessa kättenpäällepanemisella voivat vanhemmat, kummit ja kastetun sisarukset osallistua siunaamiseen yhdessä papin kanssa.

Kastetoimituksen kulku:
• Virsi
• Alkusiunaus
• Johdantosanat
• Psalmi
• Kysymykset tai kehotus
• Ristinmerkki
• Rukous
• Raamatunluku
• Puhe
• (Virsi tai muuta sopivaa musiikkia, vapaaehtoinen)
• Kastekäsky (Matt.28:18-20)
• Uskontunnustus (seurakunta seisoo)
• Kaste (kastamiseen liittyy lapsen siunaaminen kättenpäällepanemisella, seurakunta seisoo)
• (Kastekynttilän sytytys; Lapsen syliin ottaminen, vapaaehtoinen)
• (Virsi tai muuta sopivaa musiikkia, vapaaehtoinen)
• Yhteinen esirukous
• Isä meidän
• Siunaus
• Virsi

Lapsi saa kasteesta kastetodistuksen muistoksi. Samoin kummeille annetaan kummitodistukset kastetilaisuuden jälkeen. Kaste voidaan myös merkitä vihki- tai perheraamattuun. Kasteen jälkeisenä sunnuntaina lapsen nimi luetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa ja hänen puolestaan rukoillaan. Kastetun vanhemmat, sisarukset, kummit ja muu suku ovat erityisen tervetulleita tähän jumalanpalvelukseen.

Virret ja muu musiikki
Virret kuuluvat kastejuhlaan. Toimitus aloitetaan ja päätetään virrellä. Virsistä voi keskustella ja sopia papin kanssa kastekeskustelussa. Papilta voi kysyä muutenkin neuvoja tilaisuuteen liittyen. Virsien lisäksi tilaisuudessa voi olla myös muuta musiikkia. Siitä sovitaan kastavan papin kanssa. Myös sen tulee olla tilaisuuden sisältöön ja jumalanpalvelusluonteeseen sopivaa.

Kastetoimituksissa suosittuja virsiä löytyy virsikirjan osastosta Pyhä kaste (virret 214-219) ja Lapset (490-503). Vanhemmat voivat valita kastetilaisuuteen vähintään kaksi virttä; toinen alkuun ja toinen loppuun. Toisen virsistä olisi hyvä olla virsikirjan kastevirsiosastosta. Varsinaisista kastevirsistä (virret 214 –219 ) monipuolisimman kuvan kasteen luonteesta antaa virsi 218. Myös osastosta Koti ja perhe (464-471) voi löytyä sopivia virsiä. Virsikirjan uusimman painoksen liiteosasta löytyy tuttujen virsien sävelmiin laadittuja kastelauluja (806-810). Kastetoimituksen virren voi valita myös kirkkovuoden ajankohdan virsistä. Usein kastetilaisuudessa lauletaan tuttuja virsiä, kuten "Ystävä sä lapsien" (492) tai "Mä silmät luon ylös taivaaseen" (490).

"Ystävä sä lapsien, katso minuun pienehen. Minne käynkin maailmassa, sinä olet hoitamassa. Onni täällä vaihtelee, taivaan Isä suojelee." (Virsi 492)
Virsien lisäksi myös monet hengelliset laulut sopivat hyvin kastetilaisuuteen.

Aika ja paikka
Kirkkojärjestyksen mukaan kirkon jäsenten tulee saattaa lapsensa kastettavaksi "ilman tarpeetonta viivytystä". Yleensä kastejuhlaa vietetään noin kuuden viikon kuluessa syntymästä. Väestörekisteriin lapsi on kirjattava kahden kuukauden kuluessa eli viimeistään silloin on hyvä antaa lapselle nimi ja toimittaa kaste. Kastepäivä on tavallisimmin lauantai tai sunnuntai, mutta muinakin viikonpäivinä voidaan viettää kastejuhlaa.

Pappi ja tarvittaessa kastepaikka on tärkeää varata hyvissä ajoin. Jos kastejuhlaa ei vietetä kotona, seurakunnan tilat sopivat hyvin tilaisuuden pitämiseen. Kastepaikkana voi olla Hausjärven kirkko, Mommilan kirkko, Ryttylän kirkko, Oitin seurakuntatalo tai Vanha Pappila. Tilojen varaamisessa on syytä olla ajoissa liikkeellä. Lapsi voidaan kastaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä. Mikäli kaste toimitetaan kodissa, voidaan kasteeseen liittää myös kodin siunaaminen. Jos kastavan papin toivotaan osallistuvan kastetilaisuuden jälkeiseen kastejuhlaan, on siitä syytä mainita kasteajasta sovittaessa jotta pappi osaa varata aikaa myös juhlaa varten.

Odotamme vanhempien yhteydenottoa seurakunnan virastoon p. 050 513 6610 ma-pe klo 9.00-13.00 tai käymällä kirkkoherranvirastossa. Tällöin sovitaan kasteaika, -paikka ja –pappi.

Kirkossa
Kirkko on luonteva paikka kastetilaisuuden viettoon. Sinne voi kutsua suuremmankin juhlaväen. Kirkko kastepaikkana korostaa seurakuntayhteyttä. Kaste voidaan toimittaa kirkossa myös jumalanpalveluksen yhteydessä, jolloin koko läsnäoleva seurakunta osallistuu kastetilaisuuteen. Saarnan jälkeen vanhemmat ja kummit siirtyvät kastettavan kanssa kastemaljan ääreen. Suntio vastaa käytännön järjestelyistä kirkon osalta.

Kotona
Kotona kastettaessa korostuu perheen ja suvun, ja myös sukupolvien yhteys. Kotikastetta varten tarvitaan kastepöytä. Se on kuin pieni alttari, jolle sijoitetaan kastemalja, Raamattu, kukkakoristeet ja kynttilä sekä pieni liina lapsen pään kuivaamista varten. Pöydän peittää valkoinen pöytäliina. Reilusti lämpimän kasteveden voi kaataa kastemaljaan ja kynttilän sytyttää ennen kastetilaisuuden alkua.
Kastemaljaksi käy tavallinen lasikulho. Kotikasteessakin on hyvä ottaa huomioon juhlan jumalanpalvelusluonne ja juhlan kunnioittaminen. Kastetoimitus on pyhä, sillä Jumala on siinä läsnä.