Kaste

Kaste on Kristuksen asettama sakramentti ja kristittynä olemisen perusta. Kasteessa ihmisestä tulee kristitty, sekä kotiseurakuntansa että maailmanlaajuisen kirkon jäsen. 

Kasteeseen perustuvat myös muut kirkolliset toimitukset: konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen. Kasteessa Jumala ottaa kastettavan suojelukseensa, liittoon kanssaan. Kaste on ilon juhla.

Kummit
Kastettavalla tulee olla ainakin yksi kummi, joka on evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Tämän lisäksi kummina voi toimia esimerkiksi ortodoksi tai katolilainen. Kirkkoon kuulumaton henkilö ei voi toimia kummina. 

Kastekeskustelu papin kanssa
Ennen kastejuhlaa käydään toimituskeskustelu. Tällöin papin kanssa keskustellaan toimituksen sisällöstä, hoidetaan rekisteröintiin liittyvät paperit ja sovitaan käytännön järjestelyistä.

Toimituksen kulku
Kastetilaisuuden kulku löytyy virsikirjan lopussa olevasta kastekaavasta ja kirkollisten toimitusten kirjasta. Yksityiskohdista sovitaan kastavan papin kanssa kastekeskustelussa. 

Lapsi saa kasteesta kastetodistuksen muistoksi. Samoin kummeille annetaan kummitodistukset kastetilaisuuden jälkeen. Kaste voidaan myös merkitä vihki- tai perheraamattuun. 

Kastepaikkana voi olla Hausjärven kirkko, Mommilan kirkko, Ryttylän kirkko, Oitin seurakuntatalo tai Vanha Pappila. Lapsi voidaan kastaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä. Mikäli kaste toimitetaan kodissa, voidaan kasteeseen liittää myös kodin siunaaminen. Jos kastavan papin toivotaan osallistuvan kastetilaisuuden jälkeiseen kastejuhlaan, on siitä syytä mainita kasteajasta sovittaessa jotta pappi osaa varata aikaa myös juhlaa varten.

 

Lue lisää:

Ristiäiset on lapsen ensimmäinen juhla - Evl.fi
 

Kastepöytä
Kuva: Anu Juuri